keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Paremmat valjaat etsinnässä

Ostin molemmille kissoille jo heti pentuina omat valjaat, joita on saanut suurennettua niin hyvin, että ne sopivat molemmille vieläkin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut, että valjaiden kiinnityshakaset aukeavat turhan helposti. Voi olla, että valjaat ovat tarkoitettu pennuille, sillä klipsit antavat periksi ja valjaat tippuvat kissan päältä äkkinäisen vedon tai riuhtaisun seurauksena. Näin ollen itsensä jatkuvasti narun kanssa solmuun saavaa kissaa ei voi jättää pihaa hetkeksikään valvomatta, koska juoksunarun jäädessä jumiin kissa yrittää vetää itsensä vapaaksi ja naps! Valjaat aukeavat. Edellisellä kissallani oli lapaluiden päältä kiinnitettävät valjaat, jotka toimivat paremmin. Mutta en ole enää vastaavia valjaita löytänyt. Onko kellään ideoita, mistä löytäisin luotettavamman valjasmallin? Kaikki vinkit otetaan kiitollisina vastaan :)
Muutoin meillä on muotoutunut selkeä ulosmeno rutiini. Ulosmenoa odotetaan takaoven edessä ja valjaat annetaan laittaa kiltisti, jopa kehräystä on kuultavissa kun valjaita laitetaan ;) Sitten molemmat kissat yhteen kasaan syliin ja ulos, narut valjaisiin kiinni ja menoksi. Tämän jälkeen henkilökunta palvelee selvittämällä naruja suoriksi vapauttamalla naurustaan jumiin jääneitä kissoja. Tämä on ihan loputon suo tämän piharempan keskellä.. :D

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vinkuhiiri kitisee


Mustista ja Mirristä löysin hauskan lelun kissoille. Oven yläkarmiin kiinnitettävä hiiri. No, kun pääsin kotiin, havaitsin että meillä ei ole ovien päällä karmeja, joihin lelun voisi kiinnittää.. Laitoin lelun siis roikkumaan raapimispuuhun. Tässä vaiheessa myös huomasin, että hiiri vinkuu ja kitisee heti kun siihen koskee. Ihan samanlaista kuin oikea hiiri kissan käsittelyssä itseasiassa :) Molemmat käyvät lelua läpsimässä, mutta hiiri on ollut ennenkaikkea Täplän suosikki.

Nykyään muuten ymmärrän paremmin miksi lasten pattereilla toimivat ja mitä erikoisimmilla äänillä varustetuista leluista loppuu mysteerisesti patteri leikkien vasta alkaessa. Harmi, ettei vinkuhiiressä ole patteria... ;)




maanantai 29. heinäkuuta 2013

Tähkäpää-kakku 3-vuotiaalle

Kummityttö tilasi topakasti kakun omille synttärijuhlilleen. Ehdottomasti Tähkäpää ja vaaleanpunainen. Tehtävä annettu, siis toimeen.

Ostin Täydelliset täytekakut -kirjan tuossa jokin aika sitten. On muuten aivan ihana kirja. Hyviä reseptejä, käytännöllisiä ohjeita leipomiseen ja lisäksi maistuvia kakkua, mainiota :) Kirjan ohjeista innostuneena ostin pienemmän kakkuvuoan. Tarkoituksenani oli hankkia 15 cm:n vuoka, mutta tähän hätään löysin vain 18 cm:n, ja hyvin tuokin tuuntui toimivan.

Muovailin marsipaanista ja sokerimassasta Tähkäpään. En muuten tiennyt lainkaan ennen tätä projektia mikä on Tähkäpää.. onneksi YouTube valaisi asiasta. Tähkäpää on Disney'n uusimpia prinsessoja, jonka tavaramerkki on maagisen pitkät hiukset. Tästä siis lähdettiin. Loppujen lopuksi tämän kakun Tähkäpää nojailee kakkuun, ja leikkii..no..sovitaan vaikka että kuurupiiloa. Kysehän ei missään nimessä ole siitä, että kakuntekijä ei onnistunut tekemään marsipaanista aidon ja ei-pelottavan näköisiä kasvoja.. ;) Ainakin sankarille tämä meni täydestä :)





lauantai 27. heinäkuuta 2013

Rusakko..tai jotain.

Roope tuijottaa ikkunasta kuulemma jotain rusakkoa. Minulla on silmät pyöreänä ihan vaan sen takia etten tiedä mikä rusakko on, en näe sitä ikkunasta (vaikka se on ihan ikkunan vieressä muka), eikä minua oikeastaan kiinnostakaan. Taitaa olla jotain poikien juttuja.

Täplä



perjantai 26. heinäkuuta 2013

Miesten kauluspaidasta tunika..tai toppi.

Käsityöt ovat kesällä jääneet vähemmälle piharemontin ja yleisen kesälomailun viedessä kaiken ajan. Mutta jotain ehdin kuitenkin väkertämään. Miehen kirpputorivaatteiden joukosta pelastamiani kaulupaitoja on vielä jäljellä, aikaisemmin väsäsin paidoista hameen ja paidan. Nyt kokeilin topin tekoa kauluspaidasta, jossa on kiva kukkakuosi. Paita on ihan valkoinen, mutta läheltä katsottuna kuosin erottaa.

Leikkasin paidan poikki ensin kainaloiden yläpuolelta ja lisäksi leikkasin paidan sivusaumat auki. Kavensin paidan sivusaumoista itselleni sopivaksi ja tein selkään muotoleikkaukset. Olkaimiin on otettu kangas ylijääneistä hihoista. Helman jätin alkuperäiseen muotoonsa, paita jäi näin ollen mukavan pitkäksi ja alle riittävät vaikka legginsit, kuten kuvassa. Paidan napit jäivät myös toimintaan ja entiseen muotoonsa.





torstai 25. heinäkuuta 2013

Kissaleikkitappelun logiikasta


Täpällä ja Ropulla on ihan oma leikkitappeluaikataulunsa. Vauhdikkaimmat hetket koetaan aamulla klo 9-12 välillä, joten henkilökunta pääsee nauttimaan näistä painiotteluista vain viikonloppuisin tai näin kesälomilla. Leikkitaistelu toimii niin, että molemmat ovat vuorollaan altavastaajia ja hyökkääjiä. Altavastaaja makaa selällään lattialla häntä viuhtoen, tassut valmiina lyömään ja korvat luimussa hyökkääjän siirtoa odotellessa. Hyökkääjä seuraa tilannetta vieressä korvat höröllään ja häntä maahan hakaten. Sopivan hetken tullen isketään kiinni ja pyritään ottamaan altavastaajasta niskalenkki. Mikäli heti ei onnistu, on myös sallittua purra kilpapukaria tassuihin, selkään, häntään, kaulaan.. Altavastaaja sitten pyrkii irti otteesta ja juoksee karkuun toiseen huoneeseen. Yleensä tämän jälkeen seuraa juokseminen olohuoneesta makuuhuoneeseen, ja takaisin ylittäen sohvan ja päätyen kolinalla nojatuolin kautta kiipeilytelineeseen. Välillä pidetään lepotauko. Ja sitten vaihdetaan rooleja. Sujuvaa ja koordinoitua leikkiä, eikö totta? ;)

Tiedättehän kuinka vaikeaa on saada napattua hyvää kuvaa liikkeestä? Ja erityisesti kissojen liikkeesta ja juuri oikealla hetkellä ;) Nykyinen kamerani periaatteessa onnistuu hyvässä valossa ja kai vähän huonommassakin homman hoitamaan, jos vain kuvaajalla olisi kamera kädessä oikeaan aikaan. Aina välillä pitää kuitenkin yrittää, joten tässä yritykseni. Tosin tässä on kyseessä harvinaisempi pystytappelu, jossa hyökkäillään toisen kimppuun vauhdissa ja kaiken aikaa. Näin ollen kummankaan ei tarvitse odottaa hyökkäystä selällään maaten. Astetta tasavertaisempaa sanoisin minä ;)




tiistai 16. heinäkuuta 2013

Sitkeä pöpö

Vatsatauti teki Roopella comebackin eilen. Lauantaina ja sunnuntaina poitsu oli ihan normaali ja eilenkin aamulla painiottelut sujuivat entiseen malliin. Mutta sitten ruoka lakkasi pysymästä sisällä. Hmm. Soitin varmuuden vuoksi eläinlääkärille, joka neuvoi pitämään kissalla paastoa jonkin aikaa ja sitten totuttaa vatsaa pikku hiljaa ruokaan. Meillä on herkkävatsainen kolli ;) 

Apteekista saa kuulemma ihan kissoille tarkoitettuja maitohappobakteeritablettejakin. Nämä ovat itselleni ihan uusia juttuja, edellinen kissa kun ei tainnut koskaan sairastaa vatsatautia. 

Tarjosin Roopelle tonnikalassa uitettua vettä ilman tonnikalaa :D ja sama juttu katkaravuilla, että sain pojan juomaan. Täplä söi tonnikalat ja katkaravut, Roopelle jäi liemet. Reilu kerho.. Täplä nuolee vieressä huuliaan tyytyväisenä ja Roope tuijottaa välillä minua ja välillä ruokakippoaan. Et voi olla tosissasi. Loukkaantuneen epäuskon sekainen ilme. Toi haisee katkaravulle ja mun kipossa on raejuustoa! Siis raejuustoa. Siis oikeestiko?

Eläinlääkäri suositteli nimittäin antamaan ensi vähän keitettyä kanaa ja raejuustoa, jos ne pysyisivät paremmin sisällä. Ja pysyiväthän ne :) Roope kuljeskelee nyt toimeliaasti perässä ja pyytää ruokaa. Henkilökunta pysyy vielä kovana ja antaa ruokaa vain vähän ja harvakseltaan. Kaikkein suloisimmat kerjäysilmeet on jo otettu käyttöön. Mutta pääasia että ruoka on nyt pysynyt sisällä ja Roope on muutoin ihan normaali oma itsensä. 

Eipä tästä lekottelusta uskoisi että sitkeä pöpö on vaivannut ;)

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kissan ja ihmisen vatsatauti

Viime yönä meidän taloudessa sairastettiin miesten voimin. Roope alkoi oksentamaan puolen yön maissa ja huononvointisuutta jatkui aina aamuyöhön asti. Ihmettelin kovasti että mitähän poitsu on nyt syönyt kun olo on noin huono. Karvapallosta kun ei selkeästi ollut kyse. Aina parinkymmenen minuutin välein Roope oksensi kissamaisesti vaihteleviin kohteisiin, ja emäntä kulki siivousvälineiden kanssa perässä. No, onpahan tullut siivottua lähes kaikki matot ja kaikkien huoneiden lattiat...

Syy pahoinvointisuuteen selvisi aamuyöllä kun isäntä alkoi saman shown. Onneksi tosin ihmismäisemmässä muodossa. 

Enpä muista että koskaan olisi näin selkeästi sairastettu samaa tautia sekä ihmisten että eläinten voimin.

Aamulla molemmat olivat jo paremman vointisia. Roopekin söi ja joi emännän helpotukseksi. Sitten nukkumaan yön valvomisia pois. 


Täplä vahti Roopea huolestuneena koko yön. Toivottavasti ensi yönä ei ole talon naisten vuoro.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Harja! Ihan uusi kokemus.

Ensin innostus, vauhdikasta nuuhkimista. Iloista pyörimistä. Sitten epäileviä katseita. Epäuskoisia ilmeitä. Aikooko se oikeasti koskea tuolla meidän turkkiin?

Totuttelu aloitettiin pikku hiljaa. Suoranaista vastustusta ei kohdattu, vain hieman halveksuntaa ;) Harjoitukset jatkuvat.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ei-sienestäjän kantarellikeitto :)

Tunnustaudun kaupunkilaiseksi, jonka laittaminen sienimetsään olisi kuin laittaisi kissan vesipuistoon. Paljon meteliä ja sähinää, ja pilalle mennyt lomapäivä. Mutta tämähän ei tarkoita, etteikö sieniruoka maistuisi, kun vaan joku tuo sieniä :) Ystäväni toi meille viime syksynä ison kasan kantarelleja, täydellinen mysteeri että joku tunnistaa sienet, jaksaa kerätä niitä ja malttaa vielä lahjoittaa niitä toisille. Isot kiitos Jossulle ;)

Pakkasesta löytyi vielä pussillinen kanterelleja. Iloinen yllätys, kuvittelin nimittäin käyttäneeni jo kaikki. En ole ennen tehnyt kantarellikeittoa, joten ehkäpä nyt oli korkea aika kokeilla. Sovelsin rohkeasti kahta ohjetta ArlaIngmanin ja Valion. Juustoksi laitoin Koskenlaskijan sipuli-ruohosipulijuustoa ja liemeksi Hilja-maitoa. Lisäksi laitoin keittoon pekonin paloja ja perunoita, ruoasta tuli näillä lisäyksillä vähän ruokaisampi. Aloittajan tuurilla keitosta tuli ihan syötävää :D

Ja kun silmä välttää apukokit ovat paikalla..














maanantai 8. heinäkuuta 2013

Tapettien lumoissa

Henkilökunta nukkuu. Kadulla on hiljaista. On arkiyö. Pihassa vähän ripottelee vettä. Mutta..

..mitä tapahtuu olohuoneessa? TÄTTÄRÄTTÄRÄÄ! Täplällä ja Roopella on tapetin repimisbileet! ARGH!

Joskus syksyllä, kun olen lopulta antanut tämän anteeksi ja verenpaine on laskenut, tartun mattoveitseen ja leikkaan tapetista siistin neliön pois ja liisteröin siihen palan uutta tapettia tilalle. Jotta karvapallot voivat sitten teroittaa siihen uudelleen kyntensä. Äh.


perjantai 5. heinäkuuta 2013

Amatöörit nurmikkoa istuttamassa

Piharemonttiin kuului meillä olennaisena osana uuden nurmikon istuttaminen. Vanha maa kuorittiin pois, piha tasoitettiin ja päälle levitettiin uutta multaa n. 15 cm. Multa tilattiin Ylöjärveltä Nylanderilta. Uusimaa-niminen multa pitäisi ominaisuuksiltaan sopia hyvin uudelle nurmikolle. Kaikkeen sitä joutuukin perehtymään kun remontoi pihaa. Maan koostumus, ph-arvot ja niin edelleen olivat aika vieraita käsitteitä vielä puolisen vuotta sitten :)

Valmis nurmikkomatto olisi tullut sen verran kalliiksi että päätimme kylvää uuden nurmikon ja käyttää siinä säästetyt rahat muuhun. Nurmikon siemeniä olikin sitten joka lähtöön, eikä maalaisjärjellä oikein selvinnyt minkälainen seos olisi se oikea. Näin ollen päädyimme nurmikon siemenseokseen, joka koostuu kolmesta eri nurmikkolajikkeesta. Seokselle luvattiin hyvä talvenkestävyys, kulutuksen kestävyys ja lyhyeksi leikkauksen kesto. Eli ruksit tulivat kaikkiin niihin kohtiin, mitä nurmikolta kuvittelemme tarvitsevamme. Valittu nurmikko om Griinon Paroni.

Mullan pinta raapittiin auki teräsharavalla, siemenet kylvettiin ristiin tasaisesti ja sen jälkeen maa jyrättiin. Koska jyrää ei ollut, mies päätyi pyörittelemään halkotukkia ympäri pihaa. Siinäpä oli naapureilla ihmettelemistä ;) Saimme taimistolta puutarhurilta ohjeeksi, että nurmikkoa ei harava haravalla enää siementen levittämisen jälkeen vaan pelkkä jyräys riittää.

Siinä sitä sitten tuijotettiin kyvettyjä siemeniä peukut pystyssä, että siemenet itävät ennen kuin pihaan rantautunut ja päivä päivältä kasvava varpusparvi syö kaikki siivet nälkäänsä. Ja niinhän se nurmikko sitten iti vain muutaman päivän päästä :) Koska nurmikon siementen levittelyssä näkyy amatööritekijän (alias minun) epämääräinen jälki ja sadekuurojen levittämät siemenet, nurmikko näyttää tässä vaiheessa vielä vähän laikukkaalta, mutta oletuksena on, että nurmikko peittää kaikki alueet pikku hiljaa.

Nyt vaan odotellaan ja kastellaan jatkuvasti, jotta itävät siemenet eivät pääse kuivamaan missään vaiheessa. Ilma on kyllä ollut suosiollinen, kun välillä sataa ja välillä paistaa. Ruohoa leikataan ensimmäisen kerran hieman kun se on noin 10 cm korkeaa, sitten annetaan taas kasvaa ja leikataan taas vähän lisää. Suunnittelimme, että syksyllä voidaan tehdä lisäkylvö, jos näyttää siltä että pihaan jää huonommin itäviä alueita.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Synttärisankarit Roope ja Täplä

Koska henkilökunta unohti vilpereiden syntymäpäivät puutarhatöiden keskellä, niin synttäreitä juhlitaan hieman myöhässä...

Täplä ja Roope täyttivät vuoden 16.6.2013 :) Syntymäpäivää juhlittiin perhepiirissä herkkuruoalla ;)
Lisäksi otimme pakolliset 1-vuotiskuvat rusettien kanssa. Emäntä heilumaan kissojen eteen herkkupala toisessa kädessä ja kamera toisessa. Kyllähän niiden kuvien joukosta löytyi muutama edustavakin otos lopulta.

Miten tuo aika kuluukin näin nopeasti... eihän ne vielä voi olla jättämässä pentuaikaa taakseen, voi ei! Ensimmäiset hieman alle neljä kuukautta kuluivat Kissojen katastrofiyhdistyksen hoivissa Sastamalassa emon kanssa. Meillä pennut muuttivat lokakuussa. Pikku hiljaa kissat ovat oppineet talon tavoille, ja ihmiset kissojen tavoille. Nykyään tiedän jo aika hyvin millaisella maukumisella vaaditaan ruokaa, mikä naukuminen tarkoittaa huomiota, millä kutsutaan toinen leikkimään. Alun arkajalkuudesta on päästy eroon, ja luottamus on saavutettu puolin ja toisin ;)



keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Etsitkö hyvää kaivurikuskia pihatöihin?

Kun löytää hyviä ja erittäin ammattitaitoisia palveluntarjoajia, niin sanaa pitää mielestäni levittää ja antaa puskaradion soida. Meidän pihan maanmuokkaukset ja kaivuut teki todella asiantunteva, ammattitaitoinen ja luotettava yrittäjä nimeltä Kaivuutyö Henry Lahti. Enemmän kuin lämpimästi voimme suositella häntä kaikille, joiden pihoilla kaivataan kaivinkonetta. Itse päädyimme hänen palveluihinsa puhtaasti nettihakujen perusteella, eli senkin vuoksi sanaa on mukava levittää tätä kautta.

Lahti kuuntelee asiakkaiden toiveita ja toteuttaa pihan juuri niinkuin asiakas haluaa. Meille oli erittäin tärkeää että työn tekee ammattitaitoinen henkilö, jolla on kokemusta ja näkemystä eri vaihtoehdoista ja joka osaa tuoda asiantuntemuksensa myös sopivassa tilanteessa esiin. Työnjälki oli huolellista ja erittäin siistiä. Lisäksi hommassa on tekemisen meininki ja työt etenevät vauhdikkaasti. Työt tehtiin silloin ja siten kun oli sovittu.

Jos etsit luotettavaa kaivinkonekuskia tekemään pihan rakennusta Tampereen tai Pirkanmaan alueella, niin tässä on sinulle sellainen: Kaivuutyö Henry Lahti

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Mihin te ootte menossa?

Me kyllä vähän ihmetellään tätä touhua. Ne tulee kotiin työpäivän jälkeen, ja me tehdään kaikkemme että olisimme mahdollisimman hyviä kotieläimeä. Me kiehnätään jaloissa, heittäydytään ensin eteisen lattialle selälleen ja sitten toistetaan tämä hellyyttä yleensä herättävä asento myös keittiössä. Sitten laitetaan leikit pystyyn ja sitten järjestetään vielä juoksukilpailukin henkilökunnan viihdytykseksi. Oletamme, että pääsemme vaivanpalkaksi ulos tai vähintäänkin saamme kalaa tai jauhelihaa. Ja mitä tapahtuu? Ne lähtee taas pois. Ja ottavat vielä eteisestä kuvan meistä. Törkeää. Eikö ole mitään lakia joka suojaisi kissanoikeuksia tällaisessa tilanteessa?

Ihmettelevät
Täplä & Roope

maanantai 1. heinäkuuta 2013