Ei-sienestäjän kantarellikeitto :)

Tunnustaudun kaupunkilaiseksi, jonka laittaminen sienimetsään olisi kuin laittaisi kissan vesipuistoon. Paljon meteliä ja sähinää, ja pilalle mennyt lomapäivä. Mutta tämähän ei tarkoita, etteikö sieniruoka maistuisi, kun vaan joku tuo sieniä :) Ystäväni toi meille viime syksynä ison kasan kantarelleja, täydellinen mysteeri että joku tunnistaa sienet, jaksaa kerätä niitä ja malttaa vielä lahjoittaa niitä toisille. Isot kiitos Jossulle ;)

Pakkasesta löytyi vielä pussillinen kanterelleja. Iloinen yllätys, kuvittelin nimittäin käyttäneeni jo kaikki. En ole ennen tehnyt kantarellikeittoa, joten ehkäpä nyt oli korkea aika kokeilla. Sovelsin rohkeasti kahta ohjetta ArlaIngmanin ja Valion. Juustoksi laitoin Koskenlaskijan sipuli-ruohosipulijuustoa ja liemeksi Hilja-maitoa. Lisäksi laitoin keittoon pekonin paloja ja perunoita, ruoasta tuli näillä lisäyksillä vähän ruokaisampi. Aloittajan tuurilla keitosta tuli ihan syötävää :D

Ja kun silmä välttää apukokit ovat paikalla..