Joku taisi sammahtaa kesken leikkien.. :D Ja kuten huomaatte, Täplä on aina tassut pystyssä selällään, tilanteesta ja paikasta riippumatta ;)
tiistai 27. elokuuta 2013
maanantai 26. elokuuta 2013
No siinähän kävi sitten niin..
Onneksi on maanantai.
Meidän viikonloppu meni vähän pipariksi. Lauantai alkoi normaalisti, pidin maukushown oven edessä, että henkilökunta päästi meidät valjaissa ulos. Päivä lähti kyllä väärällä jalalla käyntiin, kun sain aamupalapöydässä kerjätessäni maistaa vain juustoa (pahaa!) normaalin kinkkupalan sijaan. Olisi pitänyt arvata, että ei se päivä siitä parane auringonpaisteesta huolimatta.
Henkilökunta alkoi hössöttämään pihatöiden kanssa, pitää kuulemma saada terassi valmiiksi nyt kun on vielä hyvää ilmaa. Emäntä alkoi suhistamaan aitaa valkoiseksi jollain laitteella joka sotki valkoista mömmöä jokapaikkaan. Se oli kuulemma maalia.
Siinähän kävi sitten niin, että meidän narut meni Roopen kanssa kokoajan solmuun. Se ei kyllä ole mun vika. Roope ei osaa kulkea narussa, se pyörii aina puiden ja risujen ympärille ja olettaa että henkilökunta tulee auttamaan. Ja jos ei ne heti auta niin Roopella menee hermo ja se kiskaisee itsensä irti. Oon kyllä sanonut sille, että toi ei kannata. Ne ottaa sut kuitenkin heti syliin ja sitten me joudutaan taas molemmat sisälle, vaikka mä en ole edes tehnyt mitään väärää. Isäntä höpötti jotain, että sen koko aika menee meidän narujen selvittelyyn. Mun mielestä se kyllä kuuluu isännän toimenkuvaan.
Jossain vaiheessa emäntäkin kävi setvimässä meidän naruja. Roope kävi hinkkaamassa itseään emännän maalisiin housuihin. Toope. Ei öljymaali lähde turkista pois.
Sitten Roope teki sen vihoviimeisen jutun. Se kiipesi tuijaan. En oikein ymmärrä miten se edes pääsi sinne, niitä oksia on kuitenkin siinä puussa niin paljon, eikä veli ole yhtään niin ketterä kuin minä. Roope varmaan luuli, että se pikkuorava on siellä. Isännän mielestä toi riehunta oli sen verran paha ylilyönti Roopelta, että me jouduttiin sisälle. En kyllä ymmärrä, miksi joudun aina kärsimään Roopen tekosista.
Yritin kiehnätä ikkunassa ja heittäydyin viimeisenä oljenkortenani myös selälleni ruokapöydälle, mutta sekään ei toiminut. Henkilökuntaa se näytti lähinnä naurattavan ikkunan toisella puolella. Tunnen oloni väärin ymmärretyksi.
Minä olen kuitenkin täysin viaton kissaprinsessa.
Täplä
Meidän viikonloppu meni vähän pipariksi. Lauantai alkoi normaalisti, pidin maukushown oven edessä, että henkilökunta päästi meidät valjaissa ulos. Päivä lähti kyllä väärällä jalalla käyntiin, kun sain aamupalapöydässä kerjätessäni maistaa vain juustoa (pahaa!) normaalin kinkkupalan sijaan. Olisi pitänyt arvata, että ei se päivä siitä parane auringonpaisteesta huolimatta.
Henkilökunta alkoi hössöttämään pihatöiden kanssa, pitää kuulemma saada terassi valmiiksi nyt kun on vielä hyvää ilmaa. Emäntä alkoi suhistamaan aitaa valkoiseksi jollain laitteella joka sotki valkoista mömmöä jokapaikkaan. Se oli kuulemma maalia.
Siinähän kävi sitten niin, että meidän narut meni Roopen kanssa kokoajan solmuun. Se ei kyllä ole mun vika. Roope ei osaa kulkea narussa, se pyörii aina puiden ja risujen ympärille ja olettaa että henkilökunta tulee auttamaan. Ja jos ei ne heti auta niin Roopella menee hermo ja se kiskaisee itsensä irti. Oon kyllä sanonut sille, että toi ei kannata. Ne ottaa sut kuitenkin heti syliin ja sitten me joudutaan taas molemmat sisälle, vaikka mä en ole edes tehnyt mitään väärää. Isäntä höpötti jotain, että sen koko aika menee meidän narujen selvittelyyn. Mun mielestä se kyllä kuuluu isännän toimenkuvaan.
Jossain vaiheessa emäntäkin kävi setvimässä meidän naruja. Roope kävi hinkkaamassa itseään emännän maalisiin housuihin. Toope. Ei öljymaali lähde turkista pois.
Sitten Roope teki sen vihoviimeisen jutun. Se kiipesi tuijaan. En oikein ymmärrä miten se edes pääsi sinne, niitä oksia on kuitenkin siinä puussa niin paljon, eikä veli ole yhtään niin ketterä kuin minä. Roope varmaan luuli, että se pikkuorava on siellä. Isännän mielestä toi riehunta oli sen verran paha ylilyönti Roopelta, että me jouduttiin sisälle. En kyllä ymmärrä, miksi joudun aina kärsimään Roopen tekosista.
Yritin kiehnätä ikkunassa ja heittäydyin viimeisenä oljenkortenani myös selälleni ruokapöydälle, mutta sekään ei toiminut. Henkilökuntaa se näytti lähinnä naurattavan ikkunan toisella puolella. Tunnen oloni väärin ymmärretyksi.
Minä olen kuitenkin täysin viaton kissaprinsessa.
Täplä
perjantai 23. elokuuta 2013
Menkää te töihin, niin mä vielä vähän lepäilen.
Huomenta,
ai, te ootte lähdössä töihin.. Menkää vaan, niin mä vielä vähän lepäilen tässä. Mutta ennen kuin lähdette niin mun vatsaa pitäisi ensi vähän rapsuttaa. Olen muuten päättänyt, että tämä on nykyään mun sänkyni, eli toivoisin, että mua ei enää jatkossa tönittäisi öisin ja mulle annettaisiin vähintäänkin puolet tilasta. Mieluiten olen peiton päällä, siinä on jotenkin pehmeämpää, joten välttäkää jalkojen liikuttelua peiton alla ja kyljen kääntämistä että mun unet ei häiriinny. Toivoisin myös hiljaisempaa herätyskellon ääntä, etten havahtuisi siihen ja joutuisi nostamaan päätäni kurkistaakseni mitä tapahtuu. Haluan ottaa aamuisin ihan rauhallisesti. Jos voisitte myös pyytää Täplää pitämään pienempää ääntä ja leikkimään mieluiten toisessa huoneessa. Kertokaa sille että tarvitsen kauneusuneni.
Tulkaa sitten ajoissa kotiin, että saan perjantain herkkuruoat sopivaan aikaan.
Ei mulla muuta.. zzzzz...
Roope
ai, te ootte lähdössä töihin.. Menkää vaan, niin mä vielä vähän lepäilen tässä. Mutta ennen kuin lähdette niin mun vatsaa pitäisi ensi vähän rapsuttaa. Olen muuten päättänyt, että tämä on nykyään mun sänkyni, eli toivoisin, että mua ei enää jatkossa tönittäisi öisin ja mulle annettaisiin vähintäänkin puolet tilasta. Mieluiten olen peiton päällä, siinä on jotenkin pehmeämpää, joten välttäkää jalkojen liikuttelua peiton alla ja kyljen kääntämistä että mun unet ei häiriinny. Toivoisin myös hiljaisempaa herätyskellon ääntä, etten havahtuisi siihen ja joutuisi nostamaan päätäni kurkistaakseni mitä tapahtuu. Haluan ottaa aamuisin ihan rauhallisesti. Jos voisitte myös pyytää Täplää pitämään pienempää ääntä ja leikkimään mieluiten toisessa huoneessa. Kertokaa sille että tarvitsen kauneusuneni.
Tulkaa sitten ajoissa kotiin, että saan perjantain herkkuruoat sopivaan aikaan.
Ei mulla muuta.. zzzzz...
Roope
keskiviikko 21. elokuuta 2013
Zooplussan tilaus saapui: onnenpäivät!
Kissojen kuivaruoan olen tilannut Zooplussalta jättipakkauksissa, ja tokihan samaan tilaukseen tulee sitten klikkailtua kaikkea muutakin kivaa :)
Mikäänhän ei ole mukavampaa kuin avata pahvilaatikkoa, jossa tuoksuu ruoka ja sisältää lisäksi rapisevia leluja. Ja onhan pahvilaatikko jo itsessään mahtava lelu! Ruoan lisäksi paketissa tuli laservalolelu, pari leikkikeppiä ja tunneli. Tunnelin jätin maahan raapimispuun juurelle tutustuttavaksi, katsotaan sitten koska sen läpi uskaltaudutaan kulkemaan.
Mutta, nuo oi niin ihanat sulkakepit. Lelu, jota Roope ei pysty vastustamaan. Lelu, joka rikotaan ennätysvauhtia (minkä vuoksi emäntä tilasi niitä kaksi..taas). Lelu, jota säilytetään salaperäisessä lipaston laatikossa. Roope kävi varastamassa lelun pakkauksineen päivineen pahvilaatikosta, ja tappoi sulkaparkoja makuuhuoneen lattialla seuraavan tunnin. Täplä katseli vierestä, ja pääsi kokeilemaan lelua vasta kun Roope lähti pitämään ruokataukoa :D
Laservalo osoittautui myös hauskaksi, ja henkilökunnan kannalta helpoksi leluksi, illan pimetessä. Tosin Täplä hoksasi heti että valo tulee emännän kädestä ja tuli tarkastelemaan laitetta lähempää. Huijaus meni paremmin läpi Roopelle joka honkkeloi valon perässä lattialla. Ja me tytöt katselimme hassun näköistä jahtaustouhua sohvalta...
Mikäänhän ei ole mukavampaa kuin avata pahvilaatikkoa, jossa tuoksuu ruoka ja sisältää lisäksi rapisevia leluja. Ja onhan pahvilaatikko jo itsessään mahtava lelu! Ruoan lisäksi paketissa tuli laservalolelu, pari leikkikeppiä ja tunneli. Tunnelin jätin maahan raapimispuun juurelle tutustuttavaksi, katsotaan sitten koska sen läpi uskaltaudutaan kulkemaan.
Mutta, nuo oi niin ihanat sulkakepit. Lelu, jota Roope ei pysty vastustamaan. Lelu, joka rikotaan ennätysvauhtia (minkä vuoksi emäntä tilasi niitä kaksi..taas). Lelu, jota säilytetään salaperäisessä lipaston laatikossa. Roope kävi varastamassa lelun pakkauksineen päivineen pahvilaatikosta, ja tappoi sulkaparkoja makuuhuoneen lattialla seuraavan tunnin. Täplä katseli vierestä, ja pääsi kokeilemaan lelua vasta kun Roope lähti pitämään ruokataukoa :D
Laservalo osoittautui myös hauskaksi, ja henkilökunnan kannalta helpoksi leluksi, illan pimetessä. Tosin Täplä hoksasi heti että valo tulee emännän kädestä ja tuli tarkastelemaan laitetta lähempää. Huijaus meni paremmin läpi Roopelle joka honkkeloi valon perässä lattialla. Ja me tytöt katselimme hassun näköistä jahtaustouhua sohvalta...
tiistai 20. elokuuta 2013
Kaupunkilomalla Wienissä
Viime toukokuussa olin äitini kanssa pidennetyllä viikonloppulomalla Wienissä. Lähdimme keskiviikkona ja palasimme sunnuntaina. Matkaraportti on pitänyt kirjoittaa jo pidemmän aikaa, mutta sain vasta nyt aikaiseksi. Nähtävästi matkakuume alkaa nousemaan, kun syksyllä edessä olevat matkat lähestyvät :)
Mitä Wien sitten oli? Toinen toistaan arvokkaamman näköisiä rakennuksia kadun kulmasta toiseen, rauhallista tunnelmaa, peruukkipäisiä Mozarteja konserttilippuja myymässä, historian havinaa, Mozartin kuulia, leivoksia, Sissin ja Franz Josefin rakkaustarinaa, kahviloita, raitiovaunuja, hevoskärryjä, Habsburgien perintöä. Paljon enemmän tekemistä ja näkemistä kuin aikaa.
Wienin reissu varattiin jo tammikuussa äidille 70-vuotislahjaksi. Lennot otimme Finnairilta, jolla pääsee suoraan Wieniin. Hotelli Royal löytyi hyvästä alennuksesta Hotels.comista. Royal sijaitsee todella keskeisellä paikalla ihan Stephansdomiin vieressä. Metroasema on vain muutaman kymmenen metrin päässä hotellin ovelta, ja kauppakatu ihan vieressä, samoin ruokakauppa. Hotellissa on kaksi italialaista ravintolaa, joita molempia voin suositella. Lentokentältä pääsee kätevästi junalla Wienin päärautatieasemalle. Junia kulkee aamusta iltaan puolen tunnin välein, matka kestää puolisen tuntia. Lentokentällä juna lähtee kellarikerroksesta, johon on hyvät opasteet heti porteilta. Päärautatieasemalta on kävelymatka hotellille, mutta nopeiten pääsee suoraan metrolla.
Julkiset kulkuvälineet ovat todella näppäriä Wienissä. Metrot ovat siistejä ja turvallisen oloisia, ja verkosto sopivan helppo hallittavaksi. Raitiovaunut kiertävät vanhaa keskustaa ja niihin pääsee hyppäämään kätevästi suoraan tiettyjen metroasemien kohdalta. Raitiovaunut osoittautuivat meille näppäriksi kulkuvälineiksi, sillä loma oli aika sateinen, joten maisemien katselu oli mukavampaa katto pään päällä.
Beldevere sijaitsee raitiovaunureitin varrella. Beldeveressä sijaitsee kaksi kartanoa, ylä- ja ala Beldevere, molemmissa on taidenäyttely ja kartanoiden välissä kaunis puisto. Ylä-Beldeveren näyttely on kattavampi ja kuuluisampi. Musikverken puolestaan on Wienin filharmonikojen kotisali. Sali oli kiinni, mutta koska äitini on vannoutunut perinteisen uuden vuoden konsertin seuraaja, kävimme talon edessä pyörähtämässä. Tietenkin piti napata kuva talon edessä olevista kuuluisien säveltäjien tähdistä.
Kulttuurihistoriallinen ja yhtä massiivinen taidehistoriallinen museo, jotka sijaitsevat vierekkäin, olisivat varmasti olleet näkemisen arvoisia. Taidehistoriallisessa museossa säilytetään Habsburgien suvun taidekokoelmaa. Museoiden välissä on puisto, jonka keskellä on Maria Theresian patsas. Museoissa emme kuitenkaan vierailleet, vaikka kuljimme niiden ohitse useampaan kertaan.
Perinteisessä kahvilassa käynti oli mukava kokemus. Smokkiin pukeutuneet yli kohteliaat tarjoilijat. Kaikki miehiä. Kahvikuppien kilinää, täydellistä palvelua. Kahvilaatuja jokaiseen makuun ja ylikin. Tällaiseenhan voisi tottua. Hinnat eivät mielestäni olleet yhtään Suomea kalliimpia.
Herkkuja ostimme konditorioista myös hotelliin mukaan, nam!
Ympäri Wieniä järjestetään päivittäin konsertteja turistien iloksi. Museoiden ja muiden turistinähtävyyksien ulkopuolella on aina lipunmyyjiä konsertteihin. Ostimme liput Hofburgin orkesterin konserttiin, jossa solisteina oli viisi Wienin oopperan laulajaa. Liput maksoivat muistaakseni n. 50 euroa. Konsertti pidettiin uskomattoman hienossa vanhassa salissa Hofsburgin linnassa. Vaikka kyseessä ei ollutkaan uuden vuoden konsertti, sama huumori oli tässäkin konsertissa läsnä. Ja uskomaton akustiikka ilman mitään sähköisiä laitteita! Konsertteihin ei ole pukukoodia, mikä helpottaa turistin valmistautumista. Suosittelen enemmän kuin lämpimästi kokeilemaan Straussin tai Mozartin konserttia loman aikana. Sitä voi vaikka yllättyä, kuinka tylsäksi kuvittelemansa musiikki näyttäytyykin ihan erilaisena tuossa ympäristössä ja kulttuurissa :)
Schönnbrunnin palatsissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Se taitaakin olla yksi Wienin päänähtävyyksistä. Palatsiin pääsee näppärästi metrolla. Palatsin alue on Monacon kokoinen... sieltä löytyy muun muassa erillinen yhä toiminnassa oleva eläintarha, joka olisi ollut kyllä hieno nähdä. Palatsia kiertää junabussi, johon hyppäsimme äitini kanssa. Junabussi pysähtelee eri paikoissa puutarhassa, ja siitä voi hypätä pysäkeillä pois.
Wien oli erittäin jalankulkija ystävällinen kaupunki, todella monet nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Pyörälläkin olisi päässyt liikkumaan helposti. Burggardenin ympäristöstä löytyy kaikenlaista nähtävää, joista kaksi ovat perhoshuone ja Mozartin patsas. Perhoshuone oli varmasti pienempien turistien mieleen, mutta kävin itsekin siellä pyörähtämässä. Vanhassa kasvihuoneessa oli oma viehätyksensä, mutta kostean kuumaan ilmaan kannattaa varautua :)
Tässä lyhyesti muutamia hetkiä meidän reissusta. Kokonaisuutena kaupungista jäi todella hyvä kuva. Luulisin, että paikka sopii hyvin kaikenikäisille turisteille, jokaiselle riittää varmasti nähtävää ja tekemistä. Meidän matkalla keskittyi enemmän kulttuurikohteisiin äitini kanssa, mutta epäilemättä muitakin lähestymistapoja tähän kaupunkiin on olemassa ihan jokaiseen makuun ;)
Mitä Wien sitten oli? Toinen toistaan arvokkaamman näköisiä rakennuksia kadun kulmasta toiseen, rauhallista tunnelmaa, peruukkipäisiä Mozarteja konserttilippuja myymässä, historian havinaa, Mozartin kuulia, leivoksia, Sissin ja Franz Josefin rakkaustarinaa, kahviloita, raitiovaunuja, hevoskärryjä, Habsburgien perintöä. Paljon enemmän tekemistä ja näkemistä kuin aikaa.
Wienin reissu varattiin jo tammikuussa äidille 70-vuotislahjaksi. Lennot otimme Finnairilta, jolla pääsee suoraan Wieniin. Hotelli Royal löytyi hyvästä alennuksesta Hotels.comista. Royal sijaitsee todella keskeisellä paikalla ihan Stephansdomiin vieressä. Metroasema on vain muutaman kymmenen metrin päässä hotellin ovelta, ja kauppakatu ihan vieressä, samoin ruokakauppa. Hotellissa on kaksi italialaista ravintolaa, joita molempia voin suositella. Lentokentältä pääsee kätevästi junalla Wienin päärautatieasemalle. Junia kulkee aamusta iltaan puolen tunnin välein, matka kestää puolisen tuntia. Lentokentällä juna lähtee kellarikerroksesta, johon on hyvät opasteet heti porteilta. Päärautatieasemalta on kävelymatka hotellille, mutta nopeiten pääsee suoraan metrolla.
Julkiset kulkuvälineet ovat todella näppäriä Wienissä. Metrot ovat siistejä ja turvallisen oloisia, ja verkosto sopivan helppo hallittavaksi. Raitiovaunut kiertävät vanhaa keskustaa ja niihin pääsee hyppäämään kätevästi suoraan tiettyjen metroasemien kohdalta. Raitiovaunut osoittautuivat meille näppäriksi kulkuvälineiksi, sillä loma oli aika sateinen, joten maisemien katselu oli mukavampaa katto pään päällä.
Beldevere, Musikverken, kulttuurihistoriallinen museo |
Kulttuurihistoriallinen ja yhtä massiivinen taidehistoriallinen museo, jotka sijaitsevat vierekkäin, olisivat varmasti olleet näkemisen arvoisia. Taidehistoriallisessa museossa säilytetään Habsburgien suvun taidekokoelmaa. Museoiden välissä on puisto, jonka keskellä on Maria Theresian patsas. Museoissa emme kuitenkaan vierailleet, vaikka kuljimme niiden ohitse useampaan kertaan.
Kahvila Scwartzenbergissä, herkkuja konditoriosta, hevoskärryt Burgringillä, Hofburgin orkesterin konsertissa |
Herkkuja ostimme konditorioista myös hotelliin mukaan, nam!
Ympäri Wieniä järjestetään päivittäin konsertteja turistien iloksi. Museoiden ja muiden turistinähtävyyksien ulkopuolella on aina lipunmyyjiä konsertteihin. Ostimme liput Hofburgin orkesterin konserttiin, jossa solisteina oli viisi Wienin oopperan laulajaa. Liput maksoivat muistaakseni n. 50 euroa. Konsertti pidettiin uskomattoman hienossa vanhassa salissa Hofsburgin linnassa. Vaikka kyseessä ei ollutkaan uuden vuoden konsertti, sama huumori oli tässäkin konsertissa läsnä. Ja uskomaton akustiikka ilman mitään sähköisiä laitteita! Konsertteihin ei ole pukukoodia, mikä helpottaa turistin valmistautumista. Suosittelen enemmän kuin lämpimästi kokeilemaan Straussin tai Mozartin konserttia loman aikana. Sitä voi vaikka yllättyä, kuinka tylsäksi kuvittelemansa musiikki näyttäytyykin ihan erilaisena tuossa ympäristössä ja kulttuurissa :)
Raitiovaunupysäkillä |
Schönnbrunnin palatsi |
Burggardenin kasvihuoneet, perhostalo, Mozartin patsas |
Tässä lyhyesti muutamia hetkiä meidän reissusta. Kokonaisuutena kaupungista jäi todella hyvä kuva. Luulisin, että paikka sopii hyvin kaikenikäisille turisteille, jokaiselle riittää varmasti nähtävää ja tekemistä. Meidän matkalla keskittyi enemmän kulttuurikohteisiin äitini kanssa, mutta epäilemättä muitakin lähestymistapoja tähän kaupunkiin on olemassa ihan jokaiseen makuun ;)
perjantai 16. elokuuta 2013
Soitin ja kissa = soittajakissa
Soittaminen taitaa olla Roopen salainen haave. Ainakin pianon koskettimilla kävely ja haitarin päällä seisominen ovat kova juttu.
Alkuun molemmat pelkäsivät soittimien ääntä ja pakenivat sohvan alle. Nykyään soittaminen häiritsee sen verran, että pitää siirtyä olohuoneesta muualle nukkumaan, jos nukkua haluaa. Mutta yleensä molemmat pyörivät ympärillä tarkkailemassa tilannetta ja tulevat perehtymään soitinten toiminaan. Äänilähteen etsintä on kova. Tuleeko ääni pianon takaa vai alta? Entäpä mikä tän haitarin juttu oikeastaan on?
torstai 15. elokuuta 2013
Korvaamattomia sisaruskuvia :D
Poseeraukset ilman katkarapuhoukutinta ovat harvinaista herkkua :)
Äitini nauroi yhtenä päivänä sitä kuinka paljon meidän kissat juttelevat toisilleen. Tämä on ollut meillekin kyllä vähän yllätys, millaisen lisäkommunikaation määrän kaksi kissaan yhden sijaan tuovat talouteen. Olemme myös jo aika hyvin oppineet erilaiset äänet. Kurinalla viestitetään yleensä toiselle karvapallolle, että ollaan liikkumassa johonkin tai hyppäämässä päälle. Pieni maukaisu on leikkiinkutsu. Ja jos kutsua ei totella, niin hyökätään kimppuun lupaa kysymättä. Täplän miu ilmoittaa Roopelle, että yhteinen pesuhetki on käsillä.
Roopella on omat äänimerkkinsä ja komennustapansa henkilökunnalle ruokaa ja ulospääsyä varten. Herra saattaa huutaa ihan tosissaan maailman surkeimmalla ja kovimmalla äänellä ulko-oven edessä. Henkilökunta on oppinut ettei tähän hämyyn kannata mennä, mitään hätää ei ole, Täplä nimittäin ei kiinnitä veljen ääneen mitään huomiota ;)
Täplän kurinan ja miukunan sekamelska tarkoittaa yleensä hepulikohtausta, joka ilmenee hetken päästä sekopäisenä hyppimisenä kiipeilypuussa ja nojatuolissa. Melkein joka kerta Täplä saa Roopen houkuteltua leikkimään tällä tavalla. Kahelin näköistä, mutta toimii ;) Jos meillä on hiljaista, se tarkoitta että molemmat nukkuvat, tai kesken leikkien on tullut riita ja molemmat ovat loukkaantuneena toisilleen eri puolilla asuntoa. Jaa, että kissasisarukset jotenkin poikkeaisivat ihmisistä vai..?
keskiviikko 14. elokuuta 2013
PiP Studio -hurahdus
Eihän kesä ole vielä loppumassa, eihän? Kun piharemppakaan ei ole vielä valmis, ja kun haluaisin vielä nauttia auringosta. Ulkona sataa vettä, yölläkin heräsi kaatosateen rummutukseen. Siitähän kissat innostuivat, nyt kun kerran porukka on hereillä niin leikitään ja painitaan sängyssä.
Mansikkainen tunnelma ehkä auttaa pitämään kesäfiilistä yllä pidempään :) Pohjalle maailman nopeinta vaniljavanukasta (sekoitetaan pussin sisältö maitoon, ja tadaa!) ja päälle mansikoita.
Olen hurahtanut PiP Studio -astioihin. Tosin toistaiseksi meillä on vain neljä kuppia, jotka ostin Stockmannin Hulluilta päiviltä heräteostoksena, ja nyt haaveilen sarjan kasvattamisesta. Meillä kun olisi lahjakortti Sokokselle, joka on ottanut valikoimiinsa myös Pipiä. Väreistä ja kuvioista tulee jotenkin mieleen nukkekoti ja puutarhajuhlat, vähän ehkä ylisöpöyttä ilmassa. Ainoa huono puoli näissä on, että astiat eivät kestä konepesua. Mutta eiköhän sitä ole sen verran valmis uhrautumaan kun ne vaan ovat niin nättejä..? ;)
tiistai 13. elokuuta 2013
Riehuntanurkkaus
Kiipeilypuun alue olohuoneen nurkkauksessa on Täplän ja Roopen virallinen riehunta-alue. Siinä sijaitseva nojatuoli on puolestaan Täplän itselleen täysin omima nukkumapaikka. Nojatuolissa on keinotekoinen karvapeitto, joka Täplän torkkupeitto. Ihanan nuhjuinen, likainen ja käytetty. Siispä, paras ikinä :)
Yleisen riehuntahetken koittaessa nojatuolin pehmusteet lentelee, ja mikäs sen mukavampaa. Pyöreän maton alle kaivautuminen ja maton kasaaminen pienelle nyttyrälle on myös olennainen osa nurkkashow'ta. Mieluummin pakollinen riehunta hoidetaan tässä leikkinurkassa, kuin ulkona puissa taiteillen narussa ja valjaissa. Sisäriehunta lienee näissä olosuhteissa turvallisempaa.
maanantai 12. elokuuta 2013
Kodin jellona
Tähän tunnelmaan kiteytyy meidän viikonloppu: letkeitä kodin leijonia sohvat ja nojatuolit täynnä. Ehkäpä viikko lähtee hieman aktiivisemmin tänään käyntiin, siellä ja täällä :)
perjantai 9. elokuuta 2013
Perjantain mansikkamargarita
Kesäloman juomasuosikki: mansikkamargarita :) Samalla pääsin kokeilemaan monitoimikoneen tehosekoitinta, jota myyjä mainosti kovasti iskulauseille "toimii myös jäiden murskaukseen". Ai, näytetäänkö me siltä että jäiden murskaukselle on tarvetta. Tietenkin :)
Margaritan ohje on poimittu Drinkkiklubin sivuilta. Helppoa ja erittäin maistuvaa :) Käytin ensimmäisellä kerralla ihan tuoreita torilta ostettuja mansikoita, jolloin drinkistä ei tullut ihan niin jäistä ja sitä oli helppo juoda vaikkapa pillillä. Mutta samalla juoma sulaa kesäkuumalla aika nopeasti. Seuraavilla kerroilla laitoin joukkoon jäisiä mansikoita, ja juomasta tuli huomattavasti paksumpaa ja tehosekoittimella oli töitä kaikkien ainesten murskaamisessa. Käytin kaikilla kerroilla enemmän mansikoita kuin mitä ohjeessa sanotaan. Eikös mansikat olekin tämän juoman juttu?
Kokeilin juomaa muuten myös jäisistä vadelmista, hyvää oli sekin. Tosin vähän kivisempää kuin mansikoista valmistettu.
Kesämielellä vesikielellä aikuisten makuun ;)
torstai 8. elokuuta 2013
Mulla on maailman paras sisko
Täplä on ottanut tavakseen toimia veljensä pesukoneena. Ensin herätään päiväunilta, sitten kieritään ja venytellään, maukastaan pari kertaa, millä varmistetaan henkilökunnan huomio ja annetaan Roopelle signaali, pesukone on tulossa. Sitten hypätään täysin unessa olevan veljen selkään ja laitetaan kieli töihin. Siinä meidän kolli sitten nauttii saamastaan palvelusta ja heräilee siskon halailuun. Täplä on kyllä aika symppis <3 ja tehokas pikku kissa.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Kotitekoiset hernepussit leikkeihin
Ystävien pikkumiehille L:lle ja E:lle tein tuliaisiksi perinteiset hernepussit.
Idea on poimittu suoraan ystävältäni, joka on näitä onnistuneesti väkertänyt aiemmin.
Tilkuista leikkasin samankokoisen etu- ja takakappaleen, ja takakappaleen kankaasta vielä kirjaimen, jonka sitten sikssakilla kiinnitin etupalaan. Olipa monimutkaisesti selitetty, mutta ehkäpä kuvat kertovat enemmän ;) Pussin reunat ompelin yhteen sekä siksakilla reunasta että lisäksi suoralla ompeleella. Uskon ja toivon, että pussit kestävät nyt heittelyä leikeissä. Kulmaan jätin pienen reiän, josta pujottelin sisälle kuivatut herneet.
Täplä oli tietenkin mukana koko ajan..varastamassa herneitä. Tämän shown jälkeen herneet pyörivät monta päivää askarteluhuoneen lattialla. En raaskinut niitä lakaista poiskaan, kun niistä tuntui riittävän hupia molemmille kissoille. Ainakin sen verran tosissaan huoneessa riehuttiin matto kasalla ;)
tiistai 6. elokuuta 2013
Madon lumoissa
Hmm. Mikähän tämä on.
Hui! Se liikkui. Nyt se kiemurtelee.
Jos vähän löisin sitä.
Yök, olipa se ikävän tuntuinen.
Voiskohan sen syödä.
Yök, olipa se ikävän hajuinen, ei sitä viitsi syödä.
Mitä sille pitäisi tehdä.
Onkohan se lelu.
Täplää ei taas voisi vähempää kiinnostaa mun löydöt, se vaan kiehnää valokuvaajan valoissa.
Pitänee tarkkailla vielä hyvä aikaa tämän kiemurtelevan tikun toimintaa.
Roope
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)