Tildailua: peura äitienpäivälahjaksi

Joskus kyllä mietin, että mitähän näiden lahjojeni saajat oikeasti ajattelevat näistä.. "Voi ei... taas se on kikertänyt jotain. Tuota ei kehtaa laittaa mihinkään." :D

No, äitienpäivälahjaksi tein kuitenkin 71-vuotiaalle äidilleni pehmolelupeuran Tildan Talvikirjasta. Ruskeaa kangasta laatikostani ei löytynyt, joten päädyin vetämään värityksen kunnolla epätodelliseksi ja valitsin punaisen kankaan. Äitini kotiin tämä sopii  -  uskokaa tai älkää - oikein hyvin. Peura pääsee kuulemma aikaisemmin äidille tekemäni Tilda-nuken seuraan.

Pehmolelujen tekeminen itse on loppujen lopuksi aika helppoa. Kaavojen avulla leikataan kankaasta sopivat kappaleet, ja ommellaan yhteen. Olen ostanut Ikeasta eurolla tavallisia tyynyjä, joiden vanua käytän lelujen täytteeksi. Yhteen ommellut kappaleet täytetään vanulla, jokin tikku on oiva apuväline vanun tunkemiseen kapeisiin jalkoihin, ja osat kootaan käsin ompelemalla yhteen. Tildan kaavat on yleensä vielä aika isoja, joten osia on helppo ommella toisiinsa kiinni ja täyttää. Peuralle tuli oikeissa oksista sarvet, joita varten korvien lähelle tehtiin reiät ja oksien päähän lisättiin vähän liimaa. Saapi nähdä kuinka nuo pysyvät kiinni.

Mutta, äiti ainakin omien sanojensa mukaan piti tästä kikerryksestä. Ainakin oli jotain erilaista perinteisten kukkien sijaan ;)

Lihashuoltoa Foam rollilla

Sorruin muoti-ilmiöön ja hankin Foam rollin. Kaverit ovat tätä kovasti kehuneet, pitäisi kuulemma auttaa reisien jumittumiseen, selkään ja penikoiden hoitoon. Pitäähän tällaista ihmettä nyt kokeilla. Ajatuksena on siis rullailla lihaksia rollerin päällä oman painon toimiessa vastuksena. Esimerkiksi vatsalleen maahan, rulla etureisien alle ja käsillä maasta tukemalla rullailla edes takaisin.

Olen nyt muutaman kerran lenkin ja puntin jälkeen rolleria kokeillut, ja toistaiseksi se on vaikuttanut ihan hyvältä. Reisien sivut ovat tuskaiset, mutta mielummin availen niitä keskenäni kotona rollerilla kuin teen kuolemaa hierojan pakeilla. Lähinnä selkään ja reisiin olen rullaa käyttänyt. Pitää vielä googlettaa näppäriä ohjeita, jotta pääsen asiassa parempaan alkuun ja löydän vähän enemmän liikkeitä.

Kissoilla on hauskaa seurata tätä touhua olohuoneen lattialla. Ja niin varmasti kaikilla muillakin ;)

Jotain liikunnasta

Olen aikakausiliikkuja.

Kuvittelen usein muuttuvani elämäntapaliikkujaksi. En usko kuitenkaan oikeasti sellaiseksi koskaan muuttuvani. Ehkä pitää tunnustaa, että perusluonteeltani olen sohvan nurkassa viltin alla majaileva kotikissa. Mutta, olenpa myös havainnut, että selkä ei kestä, pää ei kestä eivätkä vaatekoot vastaa omia kriteereitäni, jos antautuu tuolle kotisohvan viettelykselle.

No, rehellisesti, viimeinen kohta taitaa painaa pään sisäisessä vaa’assa eniten. Ainakin silloin kun kiistelee pirun ja enkelin kanssa mennäkö puntille vai ei. Ennätys: vaihdoin mielipidettäni kuusi kertaa kahden minuutin kävelymatkalla työhuoneesta parkkipaikalle. Puntti voitti.. koska muuten olisi tullut huono omatunto. Nainen on kimuranttiolento. Siispä maksan kuntosalijäsenyyttä, yritän pitää yllä peruskuntoa välillä iloisemmin välillä kiukutellen, ja välillä ihan intoudun teholiikkujaksi.

Nyt on päällä teholiikkujavaihe. Energiaa löytyy, liikunnan iloa puskee pintaan ja kauheasti saa päivän aikana aikaiseksi vielä työpäivän jälkeenkin. Kauanko kestää, tiedä häntä. Ja että se sitten harmittaa, kun kaivaa itsellensä sen kuopan siihen pehmeään sohvan nurkkaan ja muutamien viikkojen päästä huomaa kadottaneensa kunnon. Kunnon, jonka eteen sitä tällä hetkellä rehkii niin kovasti. Ja taas suklaa lohduttaa.

Tadaa. Kierre on valmis.

Ehkäpä tällä kertaa muutunkin elämäntapaliikkujaksi.

Pitsiliinasta koriste housuihin

Yritin myydä kirpparilla pitkiä ruskeita housuja, joita ei ole tullut pidettyä pitkään aikaan. Varmaan suurin syy on korkea ja epämairitteleva vyötärö. Mutta ajattelin että jos housuja vähän muokkaisi niitä tulisi pidettyä huolimatta tuosta vyöröstä. Leikkasin housuista kaprimalliset ja ompelin lahkeeseen kiinni ihan tavallisin pitsiliinan. Saapi nähdä tuleeko näitä nyt pidettyä vai päätyvätkö kuitenkin Uffin keräykseen. Joku voi sitten ihmetellä miksi näissä housuissa on kiinni pöytäliina :D



Miesten kauluspaidasta hame

Miesten kauluspaitojen tuunauksen toiseksi projektiksi otin hameen teon. Ensimmäisen kokeilun rohkaisemana ;) Ensin leikataan paidasta hihat ja kaulus/yläosa irti.

Sopivan kokoinen hame asetetaan palojen päälle ja hame leikataan muotoon. Sitten pitäisi vain ommella palat yhteen. Paitsi että tein yhden virheen jossain vaiheessa. Hameesta tuli nimittäin liian kapea ja joudun turvautumaan kikkailuun. Päädyin leventämään hametta hihasta leikkaamallani palalla. Laitoin palat molempiin sivusaumoihin. Siis todella monesta osasta koottu hame ;) Takaosan vyötärö tuli näppärästi paidassa valmiina olleesta käännöksestä. Sivujen ja etuosan vyötärön puolestaan tein hihansuista. Siitä tuli ihan kiva yksityiskohta ja ilmettä vyötäröön: hihansuista jäivät nimittäin näkyvillä napinlävet.

Näppärää tässä hameessa on, että se ei tarvitse vetoketjua tms. sillä etuosan nappirivistö ajaa saman asian. Ompelin tosin kappaleet yhteen nappirivin kohdalta muutoin, paitsi pari ylimmäistä nappia jätin avattaviksi. Näin ollen hame on helppo pukea ylle. Tasku tulee kivasti myös käyttöön hameen edessä. Pinterestistä löytää siis kaikenlaisia ohjeita, joista voi soveltaa omankaltaisensa ;)

Juoksemaan, sohvaperuna!

Koska elämä on pyörinyt viimeisen kuukauden (!?) sohvan, viltin ja nenäliinapaketin ympärillä, on sopivan surkuhupaisaa muistella että niin, alkuvuodestahan pääsin oikeastaan ihan hyvään vauhtiin liikunnan kanssa ja intoilin kovasti juoksumatosta (nyt hengästyn puhki muutamassa rapussa..). Jotenkin juoksumatto on enemmän mun juttu kun ulkona lenkkeily. Tuossa ei ole kyllä mitään järkeä, sillä sisällä polkee paikoillaan eikä saa happea, aurinkoa, eikä mitään. Kuvittelen että kesän tullen laajennan reviiriäni ja ulkoistan juoksuharrastukseni suureen maailmaan. 

Ehdoton edellytys lenkeillä on musiikki ja passelit kuulokkeet sitä varten. Itselläni on lahjaksi saamani Puman kuulokkeet, jotka toimivat hyvin iPhonen toimintojen kanssa. Sykemittari on toinen paras kaverini, se on puolestaan mieheltäni vuosi sitten saamani lahja. Lahjusten motivoimana tässä siis liikutaan ;) Olen pitänyt myös tuosta Polarin mittarista kovasti, ehdoton plussa on että se toimii myös vedessä uidessa aika hyvin.

 

Heti kun poskiontelot antautuvat myrkkylääkkeiden edessä mun hetkeni koittaa taas näiden laitteiden parissa. Nähtävästi erittäin hitaalla alulla.. ;) Jos en ole muuttunut pysyvästi sohvaperunaksi..hmm..

Tuunaa miesten kauluspaita!

Vähän aikaa sitten pidin taas ystäväni kanssa kimppakirpparipöydän. Miesten vaatteet eivät vain mene kaupaksi. Vaikka tämä oli hyvin tiedossa, raahasin siltä pöytään mieheni kauluspaitoja.. ja sitten muutaman päivän päästä raahasin ne takaisin kotiin. Tässä vaiheessa mietin, että kannattaako niitä oikeasti kuljetella edestakaisin parin euron vuoksi.

Koska Pinterestistä löytyy vaikka mitä, poimin sieltä ideoita, miten miesten kauluspaitoja voisi uusiokäyttää. Ensimmäisenä yrityksenä päätin kokeilla kaventaa ja muokata valkoisesta paidasta itselleni istuvan paidan.

Homma eteni nopeasti tarttumalla saksiin. Ensin miehen paidan päälle asetetaan itselle sopiva paita ja leikataan rohkeasti miestenpaita kapeammaksi. Ylijäämät, kuten hihat, jätin varastoon seuraavia paitaideoita varten.

Sitten leikataan kaulus irti ja siistitään hihat saumankohdalta. Näin ei tarvitse siistiä hihansuita erikseen lainkaan. Tietysti jos haluaa tehdä pitkähihaisen paidan, joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa hihojen leikkaamisessa ja kaventamisessa. Selkään tein yksinkertaiset sisennykset, jotta paita ei pussita takaa.

Tadaa! Uusi paita :D

Uusi harrastus nimeltä keilailu

Uuden vuoden lupauksenihan oli tehdä enemmän asioita, joista oikeasti pidän. Tämä päätös mielessäni aloitin uuden harrastuksen - keilailun! Kukapa olisi uskonut.. :D Aiemmin keilaamassa on tullut käytyä todella harvoin, mutta mielessä on ollut ajatus, että tätäpä olisi mukava tehdä useamminkin.

Viime keväänä kävin sitten keilailun peruskurssin, ja nyt päätin aloittaa harrastuksen ihan oikeasti. Eli tuumasta toimeen: liityin keilaseuraan. Aivan uusia ihmisiä ja ihan uusi harrastusmaailma. Jännittävää, mutta hyvällä tavalla :)

Viikoittainen ratavuoro on siis varattu, ja kengät ja pallot sain ennakkosyntymäpäivälahjaksi. Nyt on sitten sormet ja niska kipeänä pallojen painon noustua. Samalla olen löytänyt käsistäni nähtävästi aikaisemmin täysin käyttämättä olleita lihaksia.. Rannetuki on osoittautunut korvaamattomaksi apuvälineeksi. Sen verran olen tuota rannetta pahoinpidellyt mennävuosina, että ekstratukea tarvitaan näiden pallojen pitelemiseen.

Ehkäpä nähdään joskus radoilla! :)

Uusi kamera = parempia kuvia

Tänään tuli postissa meille uusi Sonyn kompaktikamera, siis järkkärin ominaisuudet pienessä paketissa. Ihan mahtavaa! Kamera on todella pieni, paljon pienempi kuin kuvittelin. Ehkäpä nyt saadaan napattua kisuistakin kuvia leikin tiimellyksessä. Pokkarilla on ollut ihan mahdotonta saada jatkuvasta liikkeestä tarkkaa kuvaa.

Kamera lähtee tosin ensin mukaan Italian matkalla huomenna, ja sen jälkeen päästään treenaamaan poseerauksia à la Täplä&Turbo ;)

Huomenna illalla suuntaan siis kahden ihanaisen neidon kanssa kohti Trapania, Sisiliaa. Matkakuvia siis on tulossa viikon päästä, kun palaudutaan lämpimästä sateiseen Suomeen. Olen kieltänyt Täplää ja Turboa kasvamasta liikaa viikon aikana ja unohtamasta minua. Ensimmäisen viikon aikana ollaan päästy todella hyvin tottumaan toisiimme, ja nyt jännittää kuinka täydellisesti pikkuiset unohtavat minut viikossa. Aviomies saa nyt hemmotella kisuja, ja kisut pitää aviomiehen kiireisenä, sillä aikaa kun vaimo syö risottoa, pastaa ja pizzaa runsaan punaviinimäärän kera Sisiliassa ;)