Ensimmäinen hiiri!!!

Odotin tarpeeksi kauan terassin kulmilla, ja sitten nappasin sen! Yritin välittömästi viedä saaliini sisälle, mutta mua ei päästetty. Joten leikin vinkulelulla ulkona kunnes se lakkasi vinkumasta. Oli ihan superkivaa. Enkä antanut sitä Roopelle. Se peltohiiri oli mun saalis. Sitten vasta kun kyllästyin eikä lelu enää vinkunut annoin Roopen leikkiä sillä. Kauan se jaksoikin sitä heitellä. Tässä touhussa meni koko päivä, mutta se oli ihan loistava päivä!

Täplä

Ei oltu me

Maljakko oli kaatunut ihan itsestään. Ei me olla siihen koskettu. Ihan höpsöä epäillä, että Täplä olisi muka tunkenut tassunsa maljakkoon (vaikka niin joskus onkin käynyt) tai että Roope olisi hypännyt pöydälle liian vauhdikkaasti (mitä tapahtuu joskus).

Ei kai me oltais rikospaikalla näin rennosti, jos oltais aiheutettu tuo vahinko. Ai niin...eihän me saatu olla pöydällä...

Roope & Täplä

Levitin mun lelut

Kesäloma on loppu..henkilökuntakin meni töihin. Me ollaan taas päivät Roopen kanssa kaksin. En tiedä miten sitä jaksaa. Pitää ottaa runsaasti päiväunia ja tarkkailla ikkunasta. Jotain juttuja pitää kuitenkin keksiä, koska kuulemma meidän blogi palaa nyt kesätauolta. Pitäähän tänne jotain täytettä saada.

Yritin jo keksiä jotain juttuja, ja levitin mun lelut ympäri lattiaa. Mutta sitten nukahdin kesken kaiken. Hmmm..ehkä huomenna sitten...

Täplä

Kainalossa vara parempi

Lämpöä molemmille <3

Mun lintu!

Sain tänään kiinni ihan oman linnun. No, se oli varmaan vasta aika pieni, ja isäntä sääli sitä kovasti, koska se oli kuulemma liian varomaton. Ne on kovasti yrittäneet pitää linnut turvassa meiltä. Linnunpöntöt on siirretty kauas meidän naruista ja sellaista. Mutta todistin sen tosi asian, että joskus jopa narussa oleva kissa on ihmistä nopeampi.

Näin, odotin.. Ja hyökkäsin!! Lähestyin takaapäin ja iskin kynnet kiinni mahdollisimman syvälle. Ja pidin kiinni too-sii kauan. Sitten vähän heittelin sitä. En tiedä miksi. Jotenkin se tuntui tilanteeseen sopivalta. 

Ajattelin viedä saaliin sisälle, että ikkunasta tilannetta seuraava Roopekin olisi nähnyt saaliin lähempää. Henkilökunta ei kuitenkaan päästänyt. Muutaman höyhenen jätin kuitenkin kynnysmatolle. 

Kaiken tämän jännityksen jälkeen otin pitkät unet.

Täplä

Sitä emäntä, mitä kissa

Vahtikissat

Me tarkkaillaan tästä puusta yleensä mitä naapurissa tapahtuu. Roope kiipeää kuulemma joskus vähän liian korkealla, ja sitten se sotkee aina tuon narunsa johonkin ja karkaa sitten. Sen takia sen naru on laitettu välillä niin lyhyeksi että se ei pääse tänne puuhun. Ei se mitään, jää enemmän tilaa mulle. Osaan tulla tosi hienosti puusta myös alas ilman että naru on jumissa. Siksi mulla on lupa olla puussa. Koska olen kiltti kissa.

Täplä

Kotiinpaluu..ja kodista karkuu

Tällainen tyyppi odotti kotosalla palattuani reissusta. Jos aurinko paistaa pöydälle, niin se oikeuttaa automaattisesti heittäytymään selälleen sopivaan kohtaan.

Täplä oli muutoinkin seikkaillut poissaollessani. Näppärä pikkukissana Täplä oli livahtanut ulos vahingossa auenneesta ovesta samaan aikaan kun kissavahti oli ollut laittamassa Roopea naruun ulos. Siitäkös olis riemu revennyt. Pihan tutkimista oli jatkettu täysin välittämättä takaa-ajajasta, kunnes raparperipuskan kohdalla kiinnostus oli loppunut ja jopa tämä pääkkö oli antanut kiinni.

Vapaaehtoiset kissavahdit taitavat olla vähissä jatkossa ;)

Ps. Pepsille ja Maxille tiedoksi, että ruotsalaiset katit jäivät tällä kertaa bongaamatta. Ehkäpä joskus ensi kerralla ;)

Rupsuta!!

Ja minähän rupsutan <3

Täplä selän takana

Ihan hyvin mahduin tähän. No, vähän piti tunkea. Ja nyt yritän potkia henkilökunnan pois edestä. Se ei suostu liikkumaan. Ihme juttu. Vaikka se oli tässä ensin, niin ei se tarkoita etteikö tämäkin tuoli olisi oikeasti minun. En kuulemma ole tässä koskaan - mitä se muka liittyy mihinkään?

Täplä

Oravan metsästys

Se oli tällä kertaa todella lähellä. Me melkein saatiin se kurre kiinni. Se hyppi niissä pihan perällä olevissa isoissa tuijissa edestakaisin. Oksat vaan kahisivat. Meidän narut yltää juuri niiden puiden juurille. Jos yrittää syöksyä puuhun, naru pistää ikävästi vastaan. Se on vähän tylsää. Mutta ollaan aateltu että jos tarpeeksi kärsivällisesti kökötetään siinä alla ja tuijotetaan silmiä räpäyttämättä sinne puuhun, se kurre tulee sieltä lopulta alas.

Se on kuulemma ihan pikkuorava, joka ei vielä ymmärrä että meitä pitäisi jotenkin vältellä. Se on kauhean kiinnostunut tulemaan ihan meidän lähelle. Se isompi orava ei tuu koskaan noin lähelle, se vaan säkättää meille sieltä kaukaa. Mutta tää pikkukaveri, se on potentiaalinen oravapaisti.

Ja just kun se olis tullu ihan meidän lähelle, niin emäntä tuli ja otti meidät molemmat syliin, toisen oikeaan ja toisen vasempaan kainaloon. Ei me sitten voitu muuta kuin roikkua siinä kun meitä kiikutettiin sisälle. Samalla emäntä saarnasi jotain siitä että me ei saataisi kiusata pikku oravaa. Outoa.

Jatkettiin sitten tuijotusta sisällä. Jahti jatkuu huomenna.

Täplä ja Roope

Täplä taplaa tyylillään

Kunnon hepulissa on hyvä hengähtää hetki sohvan reunalla. Vauhtikatti ;)

Busted!!

Täplä on ymmärtänyt homman nyt ihan väärin - vesikannu ei ole tassujen pesua varten.

Meillä ei enää eilisen jälkeen käytetä kannettomia vesikannuja..

The Silppuri

Ai te tulitte kotiin.. Miten niin jäin kiinni itse teosta? Mähän vaan hoidin tän pahvilaatikon niin teidän ei enää tarvitse viedä sitä paperin keräykseen.

Täplä

Pallo kateissa

Kamala kolina eteisessä.... syy: leikkipallo kenkätelineen alla.

Etsi kissa..

Kun kissa ottaa aurinkoa

Meillä on nautittu auringonpaisteesta täydellä sydämellä. Ei se haittaa jos vähän likastuu mullassa, tärkeintä on saada kalpeisiin tassuihin aurinkoa ;)



Auringonottoa a la Täplä



Paini on parasta

Roope piiloon peiton alle. Täplä hyökkää peiton päälle. Roope hyökkää pois peiton alta. Alkaa paini. Roope ajaa Täplän pois sängyltä. Normi päivä ;) 

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Parempi päivä

Perjantain kiukuttelujen jälkeen onkin ollut kiva viikonloppu! Eilen oli tosi lämmin, ja harjoiteltiin sisälle-ulos-sisälle-ulos leikkiä Roopen kanssa koko päivä. Roope tietysti yliriehaantui, mutta emäntä varmaan kertoo niistä touhuista sitten erikseen..

Tänään aloitin päivän pyörimällä henkilökunnan sängyssä. Erityistä hupia oli hyppiä kattolamppua kohti. Sen jälkeen sain herkkuruokaa.

Tällaisia viikonloppuja lisää, kiitos!

Täplä

Musta tuntuu että oon vihainen

Saatan olla kiukkuinen, en ole ihan varma. Varmuuden vuoksi laitoin korvat luimuun kun henkilökunta tuli kotiin. Mulla on jotenkin paha päivä. 

Täplä

Pahvilaatikon tuhoaja

Täplä - kissajyrsijä.

Täplällä on pakkomielle tuhota pahvilaatikot yksi pala kerrallaan. Hampaat pahvin reunaan, luja puraisu, riehakas pahvipalan heitto lattialle. Mielellään olan yli. Ja tätä touhua voidaan tehdä pitkään raivopäisenä.

Tällä kertaa tein sen virheen että jätin kissoille leikkeihin tyhjän pahvilaatikon. Keskelle olohuoneen lattiaa. Koko päiväksi. Kun tulin iltapäivällä töistä kotiin pahvin paloja oli levitelty tasaisesti ympäri huoneen lattiaa.

Täplä toki ylpeänä näytti heti miten sotku on päivän aikana saatu aikaiseksi. Hyvä kun sain kengät pois jaloista ulko-ovella kun kissa oli jo juossut pahvilaatikkoon ja alkanut repiä reunaa. Ja tietenkin varmisti kulmien alta ylpeänä että näenhän nyt varmasti kuinka hienosti se osaa leikkiä jyrsijää.

Roope, emännän kultapoika, istui viattomana vieressäni katsomassa Täplän touhuja. "Kur, minä en koskaan tekisi tuollaista." *kehräystä. 

Nimimerkki

Imuria hakemassa