Korvaamattomia sisaruskuvia :D

Poseeraukset ilman katkarapuhoukutinta ovat harvinaista herkkua :)

Äitini nauroi yhtenä päivänä sitä kuinka paljon meidän kissat juttelevat toisilleen. Tämä on ollut meillekin kyllä vähän yllätys, millaisen lisäkommunikaation määrän kaksi kissaan yhden sijaan tuovat talouteen. Olemme myös jo aika hyvin oppineet erilaiset äänet. Kurinalla viestitetään yleensä toiselle karvapallolle, että ollaan liikkumassa johonkin tai hyppäämässä päälle. Pieni maukaisu on leikkiinkutsu. Ja jos kutsua ei totella, niin hyökätään kimppuun lupaa kysymättä. Täplän miu ilmoittaa Roopelle, että yhteinen pesuhetki on käsillä.

Roopella on omat äänimerkkinsä ja komennustapansa henkilökunnalle ruokaa ja ulospääsyä varten. Herra saattaa huutaa ihan tosissaan maailman surkeimmalla ja kovimmalla äänellä ulko-oven edessä. Henkilökunta on oppinut ettei tähän hämyyn kannata mennä, mitään hätää ei ole, Täplä nimittäin ei kiinnitä veljen ääneen mitään huomiota ;) 

Täplän kurinan ja miukunan sekamelska tarkoittaa yleensä hepulikohtausta, joka ilmenee hetken päästä sekopäisenä hyppimisenä kiipeilypuussa ja nojatuolissa. Melkein joka kerta Täplä saa Roopen houkuteltua leikkimään tällä tavalla. Kahelin näköistä, mutta toimii ;) Jos meillä on hiljaista, se tarkoitta että molemmat nukkuvat, tai kesken leikkien on tullut riita ja molemmat ovat loukkaantuneena toisilleen eri puolilla asuntoa. Jaa, että kissasisarukset jotenkin poikkeaisivat ihmisistä vai..?