Vatsa vatsaa vasten

Me ollaan villaviltin päällä ja vielä lämmitetään toisiamme vatsa vatsaa vasten. Tämä syksy on tosi kylmä. En usko henkilökunnan höpötyksiä siitä, että muka liioittelen. Tosin Roope ei jostain syystä palele yhtään niin paljon kuin minä. Vähän on erikoista sekin, että Roope pystyy olemaan vieläkin ulkona minuuttia kauemmin. Mulle riittää hyvin sen kääntyminen terassilla, ja sitten olen jo valmis siirtymään ikkunan lämpimämmälle puolelle. Olen suunnitellut pysyväni siellä ensi heinäkuuhun asti.

Yritän parhaani mukaan hakeutua pattereiden viereen nukkumaan. Iltaisin odotan sängyssä jo hyvissä ajoin, että emäntä tulee lämmittämään minua. Kaivaudun sitten peiton alle emännän ja isännän väliin nukkumaan, ja pikkuisen siinä pitää aina kehrätäkin kun siinä vieressä peiton alla on niin lämmin.

Ja vielä on kuulemma jotain luntakin tulossa. Vaadin saada oman patterin. Ja villasukat.

Täplä