perjantai 28. kesäkuuta 2013

Varmistetaan karvojen leviäväisyys

Kissoilla on ihan mahdoton karvojen lähtöaika ollut käynnissä jo muutaman viikon. Sohvat pitäisi imuroida ainakin kerran viikossa..jos uskottelee itselleen että se muka riittää... ;) Pidän työlaukussa nykyään aina mukana tarrarullaa, jolla voi nopsasti napata kissankarvat pois vaatteista työpaikalla. Jotta näyttäisin enemmän ihmiseltä kuin wannabe kissalta :)

Eräässä seminaarissa kehuin vieressä istuneen naisen kaunista valkoista jakkupukua. Nainen totesi, että "Kiitos. Minulla on valkoinen koira, josta lähtee koko ajan karva." Turha siis kantaa tarraharjaa mukana, kun voi ostaa vaatteet värikoordinoidusti kotieläimen kanssa. Aika mustaksi menisi vaan meidän vaatevarasto ;)

On se kiva että Roope hoitaa karvojensa leviävyyttä ihan pyykkikorissakin. Puhtaiden pyykkien korissa <3


keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Tilkkupeitto vauvalle

Ensimmäinen tilkkutyöni ikinä :) Olin kuvitellut, että tilkkujen kanssa tuunaaminen ei olisi oikein minun juttuni, mutta tilkkuilu osoittautui kivaksi puuhaksi. Tosin oma kärsivällisyyteni ei riitä tilkkujen tarkkaan mittaamiseen vaan leikkasin ne about oikean kokoiseksi ja ommellessakin taisivat koot vähän vaihdella. Tämä tietenkin kostautui loppuvaiheessa ja vaati kikkailua kun palaset olivat eri kokoisia. Mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin :)

Tilkkutyö oli vauvan peitto, jonka annoin ystävälleni lahjaksi babyshowereissa. Jos ihan totta puhun, niin en olisi millään raaskinut antaa peittoa pois :D Tilkut oli nopeita ommella ja suunnittelu oli hauskin vaihe. Halusin tehdä hempeän värisen ja sopivasti tyttömäisen peiton, kuitenkin niin että kankaat eivät olisi pelkästään lasten kankaita. Suurin osa peiton tilkuista onkin koottu Tilda-kankaista. Ensin tilkut sommitellaan ja neuvotaan yhtään. Peiton taustalle laitoin fleecekankaan, joka on kivan pehmeä ihoa vasten. Fleece piti ommella muutamasta kohdasta kiinni peittoon reunojen lisäksi.




Babyshowereissa oli tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Omaksi osakseni tuli tehdä kakku ja jotain makeaa. Eli mansikkakakku ja vaahtokarkkitikkuja. Takaavat verensokerin nousun ;)

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Yöherätys...

Herätys aamulla klo 4.00. Ei suinkaan sen takia sen takia, että olisi pitänyt vielä herätä, tai että kukaan muu ihminen tai kissa olisi ollut talossa hereillä. Kuorsaus kuului sekä kissojen puolelta sänkyä että miehen puolelta. Syynä oli meidän pikku-Täplä, joka pyörii ja hyörii unissaan. Milloin pyrii muuten vaan kainalossa tyytyväisenä tai kaivautuu peiton alle kehräämään. Tällä kertaa unien näkemiseen kuului emännän potkiminen kiivaasti takajaloilla.. ja herättäminen. No, eipä mulla tuossa muutenkaan ollut paljon tilaa nukkua..