Kesken leikkien

Joku taisi sammahtaa kesken leikkien.. :D Ja kuten huomaatte, Täplä on aina tassut pystyssä selällään, tilanteesta ja paikasta riippumatta ;)

No siinähän kävi sitten niin..

Onneksi on maanantai.

Meidän viikonloppu meni vähän pipariksi. Lauantai alkoi normaalisti, pidin maukushown oven edessä, että henkilökunta päästi meidät valjaissa ulos. Päivä lähti kyllä väärällä jalalla käyntiin, kun sain aamupalapöydässä kerjätessäni maistaa vain juustoa (pahaa!) normaalin kinkkupalan sijaan. Olisi pitänyt arvata, että ei se päivä siitä parane auringonpaisteesta huolimatta.

Henkilökunta alkoi hössöttämään pihatöiden kanssa, pitää kuulemma saada terassi valmiiksi nyt kun on vielä hyvää ilmaa. Emäntä alkoi suhistamaan aitaa valkoiseksi jollain laitteella joka sotki valkoista mömmöä jokapaikkaan. Se oli kuulemma maalia.

Siinähän kävi sitten niin, että meidän narut meni Roopen kanssa kokoajan solmuun. Se ei kyllä ole mun vika. Roope ei osaa kulkea narussa, se pyörii aina puiden ja risujen ympärille ja olettaa että henkilökunta tulee auttamaan. Ja jos ei ne heti auta niin Roopella menee hermo ja se kiskaisee itsensä irti. Oon kyllä sanonut sille, että toi ei kannata. Ne ottaa sut kuitenkin heti syliin ja sitten me joudutaan taas molemmat sisälle, vaikka mä en ole edes tehnyt mitään väärää. Isäntä höpötti jotain, että sen koko aika menee meidän narujen selvittelyyn. Mun mielestä se kyllä kuuluu isännän toimenkuvaan.

Jossain vaiheessa emäntäkin kävi setvimässä meidän naruja. Roope kävi hinkkaamassa itseään emännän maalisiin housuihin. Toope. Ei öljymaali lähde turkista pois.

Sitten Roope teki sen vihoviimeisen jutun. Se kiipesi tuijaan. En oikein ymmärrä miten se edes pääsi sinne, niitä oksia on kuitenkin siinä puussa niin paljon, eikä veli ole yhtään niin ketterä kuin minä. Roope varmaan luuli, että se pikkuorava on siellä. Isännän mielestä toi riehunta oli sen verran paha ylilyönti Roopelta, että me jouduttiin sisälle. En kyllä ymmärrä, miksi joudun aina kärsimään Roopen tekosista.

Yritin kiehnätä ikkunassa ja heittäydyin viimeisenä oljenkortenani myös selälleni ruokapöydälle, mutta sekään ei toiminut. Henkilökuntaa se näytti lähinnä naurattavan ikkunan toisella puolella. Tunnen oloni väärin ymmärretyksi.
Minä olen kuitenkin täysin viaton kissaprinsessa.

Täplä

Menkää te töihin, niin mä vielä vähän lepäilen.

Huomenta,

ai, te ootte lähdössä töihin.. Menkää vaan, niin mä vielä vähän lepäilen tässä. Mutta ennen kuin lähdette niin mun vatsaa pitäisi ensi vähän rapsuttaa. Olen muuten päättänyt, että tämä on nykyään mun sänkyni, eli toivoisin, että mua ei enää jatkossa tönittäisi öisin ja mulle annettaisiin vähintäänkin puolet tilasta. Mieluiten olen peiton päällä, siinä on jotenkin pehmeämpää, joten välttäkää jalkojen liikuttelua peiton alla ja kyljen kääntämistä että mun unet ei häiriinny. Toivoisin myös hiljaisempaa herätyskellon ääntä, etten havahtuisi siihen ja joutuisi nostamaan päätäni kurkistaakseni mitä tapahtuu. Haluan ottaa aamuisin ihan rauhallisesti. Jos voisitte myös pyytää Täplää pitämään pienempää ääntä ja leikkimään mieluiten toisessa huoneessa. Kertokaa sille että tarvitsen kauneusuneni.

Tulkaa sitten ajoissa kotiin, että saan perjantain herkkuruoat sopivaan aikaan.

Ei mulla muuta.. zzzzz...

Roope